kirja-arvio: daniel h. pink – when: the scientific secrets of perfect timing

Olen lukenut vuosien varrella jos jonkinlaisia self help -opuksia, joista suurin osa toistaa samoja asioita tehokkuudesta, tavoista ja muista menestyneiden ihmisten hienoista ominaisuuksista. Daniel H. Pinkin When: The Scientific Secrets of Perfect Timing eli suomeksi Milloin? Oikealla hetkellä toimimisen taito tarttuu uuteen näkökulmaan – ajoitukseen. Ihan pelkkää self helpiä Pinkin kirja ei kyllä olekaan: Siitä voi toki ammentaa oppeja itsensä (tai organisaation) kehittämiseen mutta ennen kaikkea ihmisen ja elämän ymmärtämiseen.


Kirjan ensimmäinen osa avaa ihmisten päivärytmiä: Suurin osa meistä on jotain aamuvirkun ja illanvirkun välistä, jolloin aamu on parasta aikaa keskittymiseen, iltapäivästä iskee pieni kooma, ja iltaa kohden piristymme taas ja olemme luovimmillamme. Päivärytmin jälkeen Pink tarkastelee aloituksen, keskikohdan ja lopetuksen merkitystä, ja lopuksi paneutuu vielä ajoituksen ja synkronisaation merkitykseen yhteistyötä tehdessä.



Pinkin kirjasta itselleni jäivät päällimmäisenä mieleen muun muassa nämä:

  • Lääkäriin kannattaa hakeutua (ja hädän hetkellä toivoa joutuvansa) arkiaamuisin. Iltapäivällä saati sitten viikonloppuisin hoitohenkilökunnan keskittyminen ja ratkaisukyky ovat helposti jo herpaantuneet – ihmisiä kun ovat – ja jopa käsiä pestään harvemmin päivän edetessä pidemmälle.

  • Keskiverto työntekijän afternoon slump iskee klo 14.55. Ylipäänsä jaksaminen alkaa heikentyä noin seitsemän tunnin kuluttua heräämisestä.

  • Myös työssäkäyvät aikuiset kaipaisivat "välitunteja": tuotteliainta olisi tehdä töitä noin 50 minuuttia ja pitää sitten kymmenen minuutin tauko.

  • Keski-iän kriisi on huijausta. Tutkimusten mukaan mitään yhtäkkistä kriisiä ei ole, vaan koettu hyvinvointi laskee keski-iässä tasaisesti kunnes lähtee taas nousuun. Kuten Pinkin mukaan lähes missä tahansa asiassa, myöskään elämässä keskikohta ei ole yhtään niin mukavaa kuin alku tai loppu.

  • Keskikohdan (oli kyseessä sitten projekti tai koko elämä) voi kokea kahdella tavalla: Se voi innostaa ja motivoida kohti positiivista lopputulosta, tai lamaannuttaa täysin. Erilaisissa projekteissa merkittävimmät edistysaskeleet otetaan lähes aina aikajanan keskikohdassa.

  • Maratoneja juostaan eniten juuri ennen siirtymää seuraavalle ikävuosikymmenelle eli 29-vuotiaana, 39-vuotiaana ja niin edelleen. Vuosikymmenen lähestyvä päätös innostaa (tässä tapauksessa ihan kirjaimellisesti) loppukiriin kohti maaliviivaa.

  • Asian lopulla on kohtuuttoman suuri merkitys siinä, miten kokonaisuus koetaan. Siksi esimerkiksi loman huippukohta kannattaa suunnitella sen loppuun.

  • Useimmissa asioissa paras lopetus ei ole yksiselitteisesti onnellinen vaan herättää hieman ristiriitaisia tunteita ja sitä kautta jopa valaistumisen kokemuksen.


Kaiken kaikkiaan When oli varsin kiinnostavaa luettavaa. Hatusta tai hihasta vedettyjä elämän parhaita käytäntöjä saarnaavien opusten rinnalla Pinkin kirja oli perusteltu, piristävä ja inhimillisyyttä sekä ihmisten luontaista rytmiä korostava lukukokemus.