konepajan uusi, upea kortteliravintola | albina

Pian elokuisen Konepajan alueelle muuttomme jälkeen kuulimme iloisia paikallisuutisia: Teemu Auran uusi ravintola Albina olisi avautumassa kulman taakse The Folks -hotellin yhteyteen lokakuussa. Hätäisimmät ehtivätkin jo laskea, että ravintola ja sen veli (tai puoliso), viinibaari ja kattoterassi Alexis, ovat olleet nyt auki muutaman kuukauden ajan! Ajatus tunnelmallisesta, rennosta mutta laadukkaasta ravintolasta omassa naapurissa on kutkuttava, ja suunnitelmissa oli mennä testikäynnille heti alkuunsa. Matkaan tuli pari pientä mutkaa ja niiden myötä peruuntunutta varausta, mutta joulun alla pääsimme viimein visiitille.



Albina oli (etenkin näin korona-aikaan) torstai-illaksi yllättävänkin täynnä eli suosiota riittää. Avajaisten ympärille rakennettu massiivinen some- ja vaikuttajakampanja teki selkeästi tehtävänsä! Niin oman kokemukseni kuin hauskasti heti illallistamme seuraavana päivänä julkaistun Hesarin arvion mukaan hype ei kuitenkaan ollut vain tyhjiä puheita – Albina todella lunasti lupaukset.


Olimme liikkeellä työviikon torstaina, joten täyden menun ja viinipaketin sijaan teimme ruoka- ja viinilistalta täsmävalinnat. Halusin ehdottomasti päästä maistamaan kehuttuja tryffelirisottoa sekä tartaria piimäkastikkeella, minkä lisäksi sain osani yhteiseksi alkupalaksi tilatusta charcuteriesta. Miehen eteen kannettiin leikkelelautasen jälkeen panzanella-salaatti sekä cacio e pepe -pasta-annos.



Charcuterie ei herättänyt suuria tuntemuksia, mutta tartar ja risotto senkin edestä. Ah! Rakastan tartaria ja tilaan sellaisen lähes poikkeuksetta, jos listalta vain löytyy. Albinan tartar meni heittämällä testaamieni annosten top kolmoseen (en tosin osaa sanoa, mitä ne kaksi muuta olisivat) ellei jopa kärkeen! Perinteisten härpäkkeiden eli keltuaisen, kapristen ja kavereiden sijaan liha tarjoiltiin piimäkastikkeella, joka toi tartarin makumaailmaan ihan uuden ulottuvuuden. Myös risotto onnistui ylittämään korkeat odotukset täydellisen pehmeällä koostumuksella ja syvillä mauillaan. Mieskin kehui omia valintojaan: panzanella oli kenties suht kaukana salaatista, mutta ihanan Italia-henkinen, tomaattinen ja mausteinenkin kokonaisuus. Cacio et pepe on tietysti klassikko, ja Albinan ohueen angel hair -pastaan tehty toteutus oikein kelpo.


Mitä miljööseen tulee, Albina on tiiliseinineen ja tummine puun sävyineen ihanan tunnelmallinen ravintola. Juuri tällaisia rennon tyylikkäitä ravintoloita olen kaivannut Helsinkiin! Jos vertailukohtaa on etsittävä, Albinan sisustus ja tunnelma siinä missä menu sekä hintatasokin ovat sukua iki-ihanalle BasBasille (linkin takana oma arvioni vajaan vuoden takaa).



Haaveilen piipahtavani jokin ilta naapuriin ihan vain tartarille ja risotolle, mutta suunnitelmissa olisi myös täyden menun ja viinipaketin kattaus mahdollisimman pian. Kenties synttäri-illallinen helmikuussa..?


Pssst! Aleksis Kiven kadulla sijaitseva Albina on nimetty kirjailija-Kiven muusan ja rakkauden kohteen mukaan. Siinä missä ravintola sijaitsee The Folks -hotellin kellarissa, hotellin katolta löytyy sen pari eli Alexis-viinibaari ja kattoterassi. Alexikseen pääsin tutustumaan itse asiassa jo marraskuun puolella, kun eksyin viettämään viini-iltaa parin ystävän kanssa. Oi, mikä paikka! Sekä tunnelma että palvelu olivat lämpimämpiä kuin mihin olen yhdessäkään viini- tai cocktail-baarissa törmännyt. Pikkuruisen paikan baaritiskiltä löytyy muutamia paikkoja ja lämmitetyltä kattoterassilta hieman enemmän, mutta kesäksi avataan suurempi, avoin kattoterassi. Tiedätte nyt, mistä minut löytää ensi kesänä.